Hei, tehdään asiakaslehti!

Riina Rautiainen / 1.6.2017

Esite vai asiakaslehti? Jos omistaisin yrityksen, tekisin vain jälkimmäisiä. Argumentit asiakaslehden puolesta ovat selvät: Erinäisten tutkimusten mukaan asiakaslehtiin suhtaudutaan lähtökohtaisesti positiivisesti ja ne koetaan hyödyllisiksi. Lukija viettää keskimäärin noin puoli tuntia yhden asiakaslehden parissa ja säilyttää sitä noin kuukauden.

Lisäksi asiakaslehtien sisällöt ovat lisäksi mitä monikäyttöisintä sisältömarkkinointia. Käytä artikkelia uutiskirjeessä, somessa, LinkedInissä tai nettisivuilla. Kun kerran artikkeli on tuotettu, kannattaa jakelu hoitaa monikanavaisesti. Painavimmista uutisartikkeleista on syytä tehdä jopa lehdistötiedote.

Moniäänisyys lisää todistusvoimaa

Parhaiden asiakaslehtien artikkeleissa pätee moniäänisyyden periaate. Todistusvoima on aivan toisenlainen, kun yritys ei yksin tuputa tuote- ja palvelukattauksensa erinomaisuutta lukijalle, vaan sen puolesta puhuvat käyttäjät, sen merkitystä arvioivat ulkopuoliset asiantuntijat ja talon oma väki toimii taustoittajina ja kommentaattoreina.

On helpompi uskoa toista kaltaistaan kuin tiskin takana istuvaa kauppiasta

Kyse on käyttäjäkokemuksista. Samaahan kuluttajat – toisin sanoen asiakkaasi – tekevät jatkuvasti myös netissä. Todennäköisesti teet sitä itsekin. Kun löydät kiinnostavan tuotteen, katsot, mitä tuotetta jo käyttäneet kuluttajat ovat siitä sanoneet. On helpompi uskoa toista kaltaistaan kuin tiskin takana istuvaa kauppiasta.

Silti asiakaslehden ei tule olla pelkkä kokoelma referenssejä ja asiakastarinoita. Myös kolumninomaisia kannanottoja, alan uutisia, talon kuulumisia ja vinkkijuttuja kannattaa ujuttaa palettiin. Mitä monipuolisempi sisältö, sitä monipuolisemmat ovat käyttömahdollisuudet lehden ulkopuolella.

Wireessä on Tampereen Puhelimelle myynnin työkalu

Asiakaslehtiin uskoo myös Tampereen Puhelin, jolle toteutimme keväällä järjestyksessä toisen i2-vetoisen Wireessä-asiakaslehden. Samalla päätettiin, että lehti ilmestyy jatkossa kahdesti vuodessa aiemman yhden numeron sijaan.

– Lehti on saanut paljon positiivista palautetta. Se erottuu edukseen asiakaslehdiksi miellettyjen julkaisujen joukosta. Uudistetussa muodossaan lehti on hyväntuulinen, pirteä ja asiakascaset on kirjoitettu tyyliimme sopivasti, Tampereen Puhelimen markkinointipäällikkö Jenni Hyry kiittelee.

Tampereen Puhelimelle lehti on vahvasti myynnin työkalu, jota käytetään aktiivisesti ja pitkäaikaisesti.

– Lehti jaetaan pirkanmaalaisille yrityksille suurjakeluna Aamulehden välissä, ja jakelu poiki tälläkin kertaa jopa suoria yhteydenottoja.

Asiakasrajapinnassa työskenteleville on lisäksi mukavaa, että asiakkaalle on viedä jotain ”kouriin tuntuvaa”.

– Lehti toimii loistavasti referenssinä ja keskustelunavauksena. Myyjän on helpompi mainita asiakaskäynnillä, että ”tässä tuoreimmassa lehdessämme oleva case saattaisi kiinnostaa teitä” kuin jättää esite ja pyytää tutustumaan siihen. Lehdessä kun asiakkaamme pääsevät itse ääneen ja kertomaan, millaiseen haasteeseen palvelumme ovat vastanneet. Lehti kertoo myös tavastamme toimia: laadukas lehti toimitetaan perille henkilökohtaisesti, aivan kuten palvelummekin, Hyry summaa.

Eikö sähköinen lehti riitä?

Wireessä-lehteä painettiin tänä keväänä 38.000 kappaletta. Toimittamiseen, taittoon ja valokuvauksiin meni omat panoksensa. Seuraava lehti lähtee työn alle syyskuussa.

Onko lehti panostuksensa arvoinen? Kannattaisiko kuitenkin satsata sähköisiin kanaviin, tuottaa vaikka viikoittain päivittyvää blogia?

Sisältöä ei tuoteta yksin asiakaslehteä varten.

– Maailma toki sähköistyy ja on tärkeää olla myös sähköisissä kanavissa. Meille lehti ajaa kuitenkin myös tämän asian. Käytämme artikkeleita mm. uutiskirjeissä ja some-kanavissamme. Sisältöä ei tuoteta siis yksin asiakaslehteä varten, Hyry toteaa.

Mutta entä jos tekisi vain verkkolehden? Toiset tekevätkin. Tampereen Puhelimen markkinointipäällikkö uskoo kuitenkin edelleen printin voimaan.

– Informaatiota tulee joka suunnasta, ja erottautumisesta on tullut työlästä. Printti tarjoaa erinomaisen kanavan pysyä asiakkaiden mielissä. Painettu materiaali kun yleensä säilyy pöydänkulmassa tovin pidempään, kuin näppäimen klikkauksella katoava sähköpostiviesti. Toki myös lukukokemus on printissä erilainen.

 Kaikki sisältö on hyvää sisältöä?

Sisällöntuotannosta on tullut yrityksille markkinointimantra. Mitä enemmän sisältöä tuotat, sitä parempi. Mutta onko kaikki sisältö hyvää sisältöä? Korvaako määrä laadun? Ja lukeeko näitä juttuja kukaan?

Sisällöntuotannon rooleja voidaan jakaa yrityksessä eri tavoin. Kuka tahansa voi ottaa kuvan tilanteesta/tuotteesta/kohtaamisesta, josta voi olla iloa markkinoinnissa. Mutta kuka tahansa ei kirjoita koukuttavaa artikkelia, josta lukija kokee saavansa tarpeellisia vinkkejä.

Aikaresurssit sanelevat taitojen lisäksi. Siksi asiakaslehti voi olla hyvä tapa tuottaa runsas määrä sisältöjä kerralla. Yritykseltä se vaatii päiväpanoksen, kun lehden toimittajat (kuten mainostoimiston copywriterit) tekevät haastattelut. Tämän jälkeen sisältö on ammattikirjoittajien käsissä.

Valuuttaa sisältöpankkiin

Asiakaslehteä tulee siis tarkastella kansiaan kauemmas. Se on kuin pankki yrityksen sisältöpääomaa, josta voi nostaa talletuksia sopivin määräajoin. Meidän tehtävämme markkinoinnin ja sisällöntuotannon ammattilaisina on saada talletukset kasvamaan korkoa – vaikka sitten suorina yhteydenottoina, kuten Tampereen Puhelimella kävi jo ensimmäisessä Aamulehti-jakelussaan.

Olisiko esite lehden välissä tehnyt saman? Ehkä. Luenko itse kuitenkin mieluummin lehteä kuin esitettä? Kyllä.

Entä sinä?

Jutun kirjoittaja on i2:n projektipäällikkö ja copywriter, joka on toimittanut seitsemää asiakaslehteä. Tehdäänkö teillekin lehti? Ota yhteyttä: riina.rautiainen@i2.fi