Mukavuusalue, älä turhaan huutele mulle

NÄKÖKULMA

Mukavuusalue, älä turhaan huutele mulle

NÄKÖKULMA

Vilkaisen ranteeseeni ja älykelloni ilmoittaa, että pulssini hakkaa 178:aa. Kämmeneni hikoavat ja vähän huippaakin. Pikku paniikista huolimatta painan pohkeet napakasti hevosen kylkiin ja sitten mennään – reipasta laukkaa kohti kepparillakin ylitettäviä, mutta silti henkisesti suuren suuria esteitä. Mitä jos jotain yllättävää tapahtuu, pysyykö kontrolli vai tömähdänkö maahan? Kauhukuvistani huolimatta luottoratsuni hoitaa homman kotiin. Suureksi yllätyksekseni olen edelleen hengissä. Tehtävästä selviytyminen kunnialla tuottaa ihanan, päästä varpaisiin kiirivän voittamattomuuden tunteen: Minä tein sen! Päänsisäiset esteeni osoittautuivat jälleen kerran todellisuutta suuremmiksi.

”Eihän tuossa ole mitään järkeä, voit vaikka satuttaa itsesi”, pääni sisällä majaileva ääni yrittää toitottaa minulle ennen jokaisen ratsastustuntini alkua. Sen mielestä minkään uuden kokeileminen tai riskien ottaminen ei koskaan kannata. Mukavuusalueen ääni muistuttaa, että keski-ikäistyvälle copywriterille sopivampi harrastus olisi esimerkiksi kouluaikoina opettelematta jäänyt villasukan kutominen. ”Ei käy”, pistän mukavuusalueelle hanttiin ja nousen viikosta toiseen satulaan.

Mukavuusalueelta poistuminen kuuluu myös markkinointiin. Tutulla ja turvallisella ei saavuteta tavoitteita, saati rikota ennätyksiä, tehdä parempaa tulosta, aiheuteta puheenaiheita tai voiteta palkintoja. Voisiko 2020 olla siis rutiinien rikkomisen ja itsensä ylittämisen – luovuuden ravistelun, hyväntahtoisen pukittelun ja kunnon laukalle lähdön vuosi? Pyhistä lupauksista huolimatta monilla markkinoijillakin on vastassaan se kaikkein isoin haaste: Mukavuusalue kun on nimensä mukaisesti no, niin älyttömän mukava. Sen kutsusta kieltäytyminen kysyy luonnetta, sillä jokainen meistä tietää, että sohva voittaa salin useammin kuin haluamme myöntää. Markkinoinnissakin sorrutaan helposti rutiineihin ja asioihin, jotka ovat tuottaneet ihan kohtuullista tulosta. Tähän ei kuitenkaan saisi tyytyä. Uskalla siis haastaa itsesi, kollegasi ja asiakkaasi tekemään tänä vuonna jotain täysin uutta.

Lupaan itsekin olla välittämättä mukavuusalueen seireenimäisestä kutsusta yhä useammin ja poistun sen pörröisestä syleilystä sekä töissä että vapaa-ajalla. Ideoin vapaammin, vaikka muut vetäisivät samaan aikaan ohjista. Sanon ääneen hölmötkin ehdotukset. Jatkan esteratsastusta ja jos oikein hurjaksi heittäydyn, uskaltaudun kokeilemaan sitä kutomistakin. Mitä useampi omaksuu saman asenteen, sitä tiukemmille mukavuusalue joutuu. Se tarkoittaa myös ainakin turvanmitalla uskaliaampaa markkinointia asiakkaille.

Aino Penttilä / 5.2.2020

Lue myös