Yhteistyö on kestävyyslaji

Perustaessamme i2:n reilut 10 vuotta sitten meillä on vahva näkemys siitä, että tulevaisuuden liiketoimintamme rakentuu kiinteiden kumppanuuksien varaan. Näimme silloin, että meidän ydintekemisemme on luoda huippuluokan asiakaspalvelu ja tarjota sitä kautta asiakkaille enemmän. Vastaavasti suunnittelun ja tuotannon ostaisimme kumppaneiltamme.

Kaikki lähti mukavasti liikkeelle: me myimme, onnistuimme saamaan asiakkaita ja kumppanit suunnittelivat isolla sydämellä. Asiakkaat olivat tyytyväisiä ja homma toimi juuri kuten olimme suunnitelleet.

Sitten alkoivat vaikeudet. Myynnin kasvaessa olisi voinut kuvitella, että kaikki olisivat entistä tyytyväisempiä. Me saimme lisää asiakkaita, kumppanit enemmän suunniteltavaa ja kaikkien liiketoiminta kasvoi. Mutta päinvastoin – tuloksena oli oman tekemisen optimointi, jossa asiakkaan etu ja pitkäjänteinen tekeminen unohtuu.

Tämä johti suht nopeasti Tampereen toimiston perustamiseen ja sitä kautta strategiseen muutokseen.

Olen usein pohtinut, että miksi yhteistyö on niin vaikea laji ja miksi emme onnistuneet alussa kuten olimme suunnitelleet. Kaiken yhteistyön perusedellytys on molemmin puolinen luottamus. Se mahdollistaa yhteisen tekemisen, mutta ei välttämättä vielä riitä pitkäkestoiseen, molempia osapuolia tyydyttävään yhteiseen tekemiseen. Yhteistyön kehittyminen ja jatkuminen edellyttää yhteisiä kokemuksia ja onnistumisia ja lisäksi sen on pysyttävä tuomaan jotain sellaista konkreettista lisäarvoa, jota muuten on vaikea tai peräti mahdoton saada. Vasta tätä kautta voidaan rakentaa yhteistyö, jossa kaikkien osapuolten aito intressi on yhteistyöhön panostamisen ja sen kehittäminen.

Nyt meillä i2:ssa on lähes viisikymmentä osaajaa ja ydinosaaminen vahvasti omissa käsissä. Kumppaneita hyödynnetään edelleen ja uusia etsitään, jotta näin voidaan vahvistaa ja terävöittää omaa palvelutarjontaa. Usko kumppaneiden merkityksestä ei ole laskenut. Nyt vain olemme huolellisempia ja maltillisempia pyrkiessämme rakentamaan kestäviä, jopa strategisia kumppanuuksia.

Ari Rauhala / 25.4.2019